Polkupyörä (tai oikeammin sen puolikas) menee sarjaan "näitä en enää koskaan yritä itse tehdä uudelleen". :D Oli sen verran hankalaa yrittää vääntää pyörän pinnoja edes jotakuinkin pyörää muistuttavaan muotoon. Onneksi en edes suunnitellut tekeväni kokonaista pyörää - ja onneksi satulalaukku peittää pahimmat virheet. Satulalaukun ohjeeseen törmäsin netissä surffaillessani (löytyy linkin takaa) mutta itse sovelsin sitä vain osittain.
Alunperin suunnittelin laittavani polkupyörän takaosan pilkistämään näkyviin koivunrungon takaa mutta lyhdyn nurkkaukset olivat sen verran kapeat, ettei ajatus oikein ollut toteutuskelpoinen. Koivun lehdetkään eivät ole koivunlehden muotoisia, koska tekoaika alkoi pahasti loppua kesken. Eli parempi katsella vain kaukaa. ;)
Alla vielä lähikuvaa sisällöstä. Saappaat ovat peräisin jostain nettikaupasta samoin kuin laukusta kurkkaava
Ai niin, siitä pyörästä vielä... Vääntelin omani rautalangasta mutta jos joku haluaa yrittää, niin suosittelen vanteessa käytettäväksi materiaalia, joka myös pysyy ympyränmuotoisena eikä taivu joka välissä. (Pinnat kiristyvät silloin paremmin asianmukaisessa paikassa eikä niinkään korvien välissä.) Päällystin vanneosan sen jälkeen vanhan sähköjohdon päällyksellä ja maalasin tummanharmaaksi.
4 kommenttia:
Onpas mukavan näköinen pala loppukesän metsää. Ihana sommittelu, hetki on käsin kosketeltavissa... Tällainen olisi mukava saada.
Varmasti on lahjan saaja onnellinen...upea keksintö... :O)
Lyhdyt aina innostavat minua. En vain ole vielä edes yrittänyt. Hieno on ja saaja varmasti otettu lahjastaan.
On puolukkametsästä saatu hyvän näköinen saalis. Onneksi poimijalla on ollut saappaa jalassa, jos vaikka törmää käärmeeseen. Ovatko oikein Nokiat? Pitänee itsekin ottaa ämpäri pyörän kyytiin ja polkaista poimimaan sangollinen.
Lähetä kommentti