Äitini syntymäpäivä osuu noin viikon, puolentoista sisään äitienpäivästä, joten kun tänäkin vuonna vietimme samalla kertaa kaksia juhlia, lupauduin leipomaan niitä varten yhteisen kakun. Tämänkertainen kakku koki kuitenkin kovia jo ennen kuin sitä ehdittiin edes täyttää. Olin jättänyt sen keittiön pöydälle ja kun sitten suunnittelin ryhtyä jatkotöihin, huomasin, että sitä oli ehditty koemaistaa:
Aluksi en oikein tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa... Kun kuitenkin näyttää siltä, ettei koemaistaja (alias rakas kollikissani Eemeli!) näytä dieetistään huolimatta pahemmin kärsineen yllättävästä herkutteluhetkestään, niin kyllä vaakakuppi on enemmän naurun puolelle kallistunut. Olen kyllä kuullut koirien tehneen vastaavia tempauksia mutta ei nyt ihan ensimmäiseksi tullut mieleen, että kissallekin kakku maistuisi...
No, eipä siinä sitten auttanut muu kuin pelastaa mitä pelastettavissa oli ja ruveta uudelleen vatkauspuuhiin. Lopputuloksena tarjoilimme tänään äidille tämännäköistä kakkua:
Kortti jäi tällä kertaa vähän yksinkertaisemmaksi malliksi, koska roomboxien tekeminen vei töiden jälkeen enemmän aikaa kuin olin ajatellut. Eikä tuo yllättävän koemaistajankaan ilmaantuminen asioita suinkaan nopeuttanut. :D
Molemmat aiemmin mainitsemani roomboxit menivät siis äidille lahjaksi. Esittelen niitä tarkemmin tässä lähipäivinä.
Onnea kaikille äideille!
2 kommenttia:
Kiitos kommentistasi, lämmitti mieltä! :) Kävi kyllä naurattamaan,kun luin tekstiä,en ole ikinä kuullut,että kissa olisi kakkua noin syönyt! :D Hyvin kauniin kakun sitten sait kuitenkin tehtyä.
No kaikkea sitä pitää sattua. :D Miten herkullisen näköinen tämä valmis kakku on! Nami! :)
Lähetä kommentti