Uusi perheenjäsen

Edellisen surullisemman kissapostauksen jälkeen vähän iloisempia uutisia:
Tässä on meidän kissaperheen tuorein jäsen.

Ensimmäisenä päivänä vielä vähän pelokkaana pöydän alla.

Ikää on vajaat neljä kuukautta ja energiaa riittää vaikka muille jakaa, vaikka muut kissat (Eemeli ja Iita) eivät olekaan olleet siinä suhteessa kovin vastaanottavaisia. Pikkutyttönen on ollut meillä nyt vajaan viikon. Ajattelin, että oman lomani aikana on hyvä sauma totuttaa kissat toisiinsa, mutta hänpä onkin jo yllättävän vauhdikkaasti sopeutunut uuteen kotiinsa. Kaipa se nimikin sieltä ajan kanssa löytyy - toistaiseksi hän on saanut kulkea nimellä Chisu :) mutta sen ei ole tarkoitus jäädä lopulliseen käyttöön. Hyviä ehdotuksia otetaan toki vastaan. Kinuskin ja Toffeen olen kuitenkin ainakin toistaiseksi laittanut jäihin.

Tässä jo "kuin" kotonaan.

Iitan kaveriksi tätä energiapakkausta lähinnä ajattelin, Iita kun tahtoo aina niin kovasti touhuta. (Paitsi kun asunnossa on vieraita, jolloin Iita pakenee ikkunanurkkaan tai parvekkeelle.) Iita tosin vielä arastelee pikkukissaakin, mutta toivottavasti ehtivät ajan myötä tottua toisiinsa, ennen kuin joudun päästämään Eemelin Pumpulin seuraksi autuaammille hiirestysmaille.

Pumpuli 1994-2012

Toukokuun lopulla tuli eteen se jo muutamia vuosia ennakkoon pelkäämäni hetki, jolloin jouduin hyvästelemään vanhimman kissani Pumpulin. Ikää ehti kertyä kokonaista 18 vuotta. Päätös luopumisesta oli vaikea, vaikka loppujen lopuksi se oli kissan omaksi parhaaksi, koska erilaisia vaivoja kertyi etenkin viimeisen vuoden aikana yhä enemmän.

Rakkaalla kissalla oli tietysti monta nimeä, joista "Pummi" oli ehdottomasti käytetyin - tosin se sai kuulla itseään kutsuttavan joskus myös mm. nimillä Bumskeli, Bumski, Bumtsi ja Bumbtsibum. Jokunen vuosi sitten teetätin Hannalla näköiskopiot kaikista kissoistani, joten vaikka mini-Pummi ei Onnenrantaan ehtinytkään koskaan muuttaa, se tulee joskus saamaan vielä muistokseen oman pikku roomboxin.

Mini-Pumpuli.
Musta läiskä silmän alla taitaa olla joku meikäläisen kuvaustekninen virhe.

Alla oleva kuva taitaa olla muutaman vuoden takaa. Digikameroita ei vielä ollut silloin, kun Pummi oli pieni, joten monta kuvaa jäi ottamatta mutta muistot elävät silti. Kuten se, kun totesin, että kissallani on ns. "ärrävika". Että mitenkö se ilmeni? Se toi toisena kesänään sisälle hiilen... - naapurin grillin alta ilmeisesti. :)

Pummi rakasti aurinkoa. En käsitä, miten mikään kissa pystyy viihtymään helteisellä, lasitetulla parvekkeella tunnista toiseen, mutta aina sinne vain piti päästä. Toiset kissat pysyivät enimmäkseen sisällä - minä yritin muistaa käydä aina välillä katsomassa, että Pummi muistaa edes juoda välillä.

Monesti kun ajoin autolla pihan parkkialueelle, näin Pummin ikkunassa odottelemassa. Minulle ei koskaan selvinnyt, tunnistiko se autoni äänen vai mikä sen sai tulemaan oikealla hetkellä ikkunaan, mutta aina minua hymyilytti, kun huomasin, että minua jo odotellaan.

Tämä ei varsinaisesti ollut luvallinen paikka, mutta minkäs teet...

Kiipeilyteline tuli hankittua viitisen vuotta sitten. Aluksi meni pitkän aikaa ennen kuin outoon kalusteeseen uskallettiin tehdä lähempää tuttavuutta, mutta kyllä siellä sen jälkeen viihdyttiin aina siihen asti, kun kiipeily alkoi olla vanhoille nivelille yhä hankalampaa.

Loput kuvat löytyvät alla olevan linkin takaa:

Rooma toukokuussa

Toukokuussa tuli käytyä myös Roomassa, tällä kertaa työporukan kanssa. 1:1-juttuja siis jälleen - tai onhan tuolla viimeisessä kuvassa myös jotain hiukan mineilyynkin viittaavaa. :)

Eli tällainen kuvapläjäys tällä kertaa:

Pietarinkirkko tuli nähtyä vain ulkoa päin, koska jonot olivat niiiiiiiin pitkät ja lämpötila keikkui jossain 28 asteen tuntumassa - ja toisaalta olimme jo aiemmin päivällä jonottaneet toista tuntia...

...tänne eli Vatikaanin museoon (alla). Siellä olisi riittänyt nähtävää moneksikin päiväksi. Meidän kaksituntisella kiertelyllämme pääsimme tuskin pintaraapaisua pitemmälle - emmekä edes juuri pysähdelleet tuon parin tunnin aikana.

Vatikaanin museon uloskäynti

Ja yksityiskohtiahan tosiaan riitti! Kuvata sai (enimmäkseen ilman salamaa) muualla paitsi Sikstuksen kappelissa.

Tästä ei saa kunnon kuvaa siitä, minkäkokoisesta jalasta oli kyse. :)

Lisää kuvia löytyy alla olevan linkin takaa:

Muita Lontoon kuvia

Olen Lontoossa käynyt muutaman kerran aiemminkin, mutta kummasti sitä onnistui tällä kertaa mahduttamaan mukaan sellaisiakin paikkoja, joihin ei ole aiemmin tullut tutustuttua. Nämä kuvat ovat siis tällä kertaa ihan 1:1-juttuja.

Ensimmäinen kuva on otettu hotellin ikkunan läpi. Hotellimme katolla oli nimittäin hunajafarmi! Koska aamiainen ei sisältynyt huoneen hintaan, emme käyneet siskon kanssa testaamassa hotellin tarjontaa, mutta pohdimme, olisikohan aamiaisella ollut tarjolla oman hotellin hunajaa...

Lisää luontoaiheisia kuvia: Hyde Parkin Serpentine-järven etelälaidalta löytyi pesivä joutsenpariskunta. Ehdimme jo ihmetellä, meneekö joutsen lainkaan takaisin pesälleen, kun sulkia piti puhdistaa/kuivatella niin pitkään uintireissun (ja vahdinvaihdon) jäljiltä. Toistamiseen ohikulkiessamme lintu oli kuitenkin taas pesällään.

Buckinghamin palatsin vahdinvaihtoseremoniaa en ole aiemmin seurannut, joten kuvia tuli räpsittyä kymmenittäin, kun ei oikein tiennyt, mitä odottaa. Aita on pääosin todella kaukana, mutta aina välillä jokin porukka kulki myös meidän ohitsemme. Kummasti sitä saa aidanrakosestakin taskukameralla zoomailtua, vaikka sijaintimme ei ollut erityisen ihanteellinen.

Sisko sai mahdutettua yhteen kuvaan useammankin Lontoon tunnusmerkin: Big Ben, London Eye sekä taksi ja kaksikerrosbussi.

Siskon ottama kuva

Lisää kuvia löytyy alla olevan linkin takaa:

Ostoksia Lontoosta

Kävin Kensington Dollshouse Festivalilla pari vuotta sitten mutta tuolloin ajankohta oli marraskuun loppu ja tapahtuma oli muistaakseni yksipäiväinen, joten tungosta riitti. Tämän vuoden toukokuun tapahtuma oli kolmipäiväinen, ja tähtäsin osallistumiseni heti perjantaiselle aloituspäivälle. Liekö ollut tuo arkipäivä syynä, mutta jotenkin tuntui siltä, että ulkona ei ollut jonoa juuri nimeksikään verrattuna parin vuoden takaiseen reissuun, mitä vähän hämmästelinkin mukana olleelle siskolleni. Sisällä toki joutui muutamaan otteeseen kurkkimaan muiden selän takaa mutta yleisesti ottaen tilaa oli ihan mukavasti.

Siskon ottama kuva lähes olemattomasta jonosta 15 min ennen avajaishetkeä.

Koska valokuvaamisesta olisi pitänyt sopia ennakolta, ei minulla ole kuvia paikan päältä. Jotkut työt olisivat kyllä olleet varsinaisia taideteoksia - ja hintakin sitten sen mukainen! Ihan en ole valmis pulittamaan satoja puntia yksittäisestä esineestä. ;) Mutta toki ostoksia tuli silti tehtyä tälläkin kertaa. Välillä tosin oikein huvitti, kun sisko aina välillä näytti jotain miniesinettä, ja lähes poikkeuksetta oma vastaukseni oli: "Joo, minulla on jo tuollainen kotona..." :D
Pitäisi kaiketi vain alkaa vähitellen tehdä jotain sen eteen, että saisin omat minini myös esille. (No, pian on toivottavasti luvassa parannusta tuohonkin asiaan.)

Ruokia ja vähän muutakin, sekä 1:12 että 1:24 koossa

Olen jo aiemminkin todennut, että miniruokia en ole koskaan osannut vastustaa, joten tarttuihan niitä taas mukaan - ja tällä kertaa vieläpä 1:24-koossakin. Jos vain vielä muistaisin kaikki myyjät... Ainakin Pride of Plaice onnistui heti ensimmäisenä lohkaisemaan osan budjetistani, ja sieltä lähti muistaakseni mukaan erilaisten ruokien lisäksi mm. pieniä kilpikonnia, jotka näkyvät ylemmässä kuvassa keskellä. Myös Country Contrastilla oli tarjolla paljon miniruokia (kuvan teekupit ja hillopurkki...). Mehukannu oli valitettavasti vähän kärsinyt kuljetuksessa, mutta eiköhän tuon särön saa kätkettyä sopivalla asettelulla. Vasemman ylälaidan viinilasit ja mahdollisesti myös oikean ylälaidan kissapatsaat taisivat olla The Little Dollhouse Companyn tarjontaa, ja viereiseltä Mouse House Miniatures -ständiltä ostin ainakin 1:12 ja 1:24 juustotarjottimet sekä kuoritun banaanin. Myös The House of Mindyn pöydästä ostin pari esinettä.

Muita minejä - oikeassa ylälaidassa vilahtaa pikkukeiju, josta tarkemmin seuraavassa kuvassa

Oikeassa alalaidassa oleva nukke ja todennäköisesti myös viereinen nalle ovat Sally Reader Miniaturesilta, oikean laidan silmälasikotelot ja käsineet The Luggage Ladyltä. Olisikohan tuo värityskirja ollut Small Wonders Miniaturesilta? Messuoppaasta en löytänyt mainintaa, mutta jostain on ilmestynyt tuollainen käyntikortti mukaan. Päivänvarjo on mitä ilmeisimmin Marie-France Beglanin pöydästä. Vasemman ylälaidan muovikuvut ovat Jennifers of Walsallilta.

Noin pikkusormenkynnen kokoinen keiju sekä 1:12 kuorittu banaani

Edellisen kuvan ylälaidassa jo vilahtikin pikkuruinen keiju, josta yllä parempi kuva. Keiju on suurin piirtein pikkusormenkynnen kokoinen - ja niin söpö, etten kerta kaikkiaan voinut olla sitä ostamatta. :) Hieman osviittaa keijun kokoluokasta antanee tuo aiemmin mainittu 1:12-kokoinen banaani. Keiju on Daniela Kiefhaberin Microdollseja.

Kankaita ja vähän hiusmateriaaliakin

Kankaat olivat varmaan enimmäkseen Blue Ribandilta, jossa valikoimaa oli ihan riittämiin. (Ikään kuin kankaita ei olisi jo ollut kotonakin ihan riittävästi - ehtisi vain käyttää johonkin...)

Kittejä, kittejä...

Ja tottahan piti taas ostaa myös erilaisia kittejä. Kukat ovat Templewood Miniaturesin pöydästä, ja ainakin paria eri skaalaa olevat talokitit ovat Petite Propertiesilta - mukana mm. 1:144-kokoinen kasvihuone...

Matkamuistokrääsää

Huh, jokohan tuli kaikki ostokset esiteltyä? Viimeisessä kuvassa on vielä hiukan toisenlaisia ostoksia: avainrenkaassa olevat minitaksi ja kaksikerrosbussi sekä hieman isompaa mittakaavaa oleva postilaatikko. Nämä eivät siis ole tuolta nukkekotitapahtumasta, vaan ihan tätä tavanomaisempaa matkamuistokrääsää, jotka mahdollisesti löytävät vielä joskus paikkansa jostain projektista. :)